Wallpaper from hell

Luulin, että tapettiurakka olisi ollut ohi ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Vaan eipä ollutkaan: olohuoneen yhdessä seinässä on reilussa puolikkaassa seinän pinta-alasta epämääräinen pahvimainen tapetti, joka muistuttaa vähän paneelia tai levyä. Alunperin optimistisesti ajateltiin, että sen ehkä voisi jättää. Ja olisikin voinut, jos laittaisin kyseiseen seinään tapettia - vaan kun en halua, vaan haluan maalata. Niinpä nuo epämääräiset pahvilaattalevyt on kiskottava seinästä irti. Se on ollut ohjelmassa tällä viikolla joka ilta, ja repimistä riittää ainakin vielä pariksi illaksi.

Näyttää siltä, että joku muukin on aikanaan aloittanut saman projektin, koska painajaistapettia ei ole koko seinällä (onneksi). Edellinen yrittäjä on luovuttanut parin kolmen vuodan jälkeen, todennut ilmeisesti homman hirveäksi ja tasoittanut tapetin ja seinän välisen saumakohdan pakkelilla. Itse pahvitapetti vielä irtoaisi, mutta sen alla oleva marjapuuron kukertava tapetti ja eritoten sen liimapinta eivät irtoa sitten millään. Olen kokeillut hyvällä ja pahalla, kostealla ja kuivalla pinnalla, liisterillä ja vedellä. Ihan sama mitä tekee, yhtä huonosti irtoaa. Niinpä hinkhinkhinkhinkkaan välillä betoniseinää niin, että poraudun varmaan pian naapurin puolelle. No en sentään. Välissä on nimittäin hissikuilu.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että saatan saada tuon hinkhinkhink-projektin valmiiksi lauantaihin mennessä, jolloin viikonloppuna voisin keskittyä tasoittamiseen ja ensi viikolla seinien hiomiseen ja katon maalaamiseen. Aikaa ei ole liian paljon, muutto kun tulee eteen jo 24. päivä.

Muissa huoneissa tilanne on se, että Bauhaus-mies kävi laittamassa eilen melkein kaikki laminaatit paikalleen, vain listat puuttuvat vielä. Tänään ukko ei kaikesta päätellen ollut paikalla lainkaan. Oli mennyt piru muuttamaan radiokanavankin joksikin hämäräksi Radio Dayksi, joka soitti hengellistä musiikkia. Radio Aaltoa ei sitten masiinasta enää tämän jälkeen löytynyt.