Barcelona here I come

Ollut vähän työkiirettä tällä viikolla, joten postailut on jääneet vähiin. Ei tässä nyt mitään erikoista ole tapahtunutkaan, noiden työkiireiden lisäksi. Alkuvuosi ei ole ollut erityisen vilkas, joten työkiire on sikäli kyllä uutinen.

Junaliput Barcelonaan (mutta ei vielä takaisin...) on hankittu ja startti huomenna Antibesin Garelta klo 6.15. Matka kestää kellon ympäri eli olen perillä (mahdollisesti) kuuden aikaan illalla. Huh. Luultavasti saan junailusta kerralla tarpeekseni pitkäksi aikaa.

Kaisa on viety koirahoitolaan, tunnettu myös nimillä keskitysleiri ja Guantánamo. Yllättävää kyllä se jäi sinne aika helposti, ei vastustellut yhtään, vaikka epäilin, että laittaa jarrut päälle heti pihalla. Jäi kieltämättä parempi mieli, eiköhän se siellä maanantaihin asti selviä. Mutta kyllä vaan on taas kerran ihan kummallista olla yksin kotona. Sen odottaa näkevänsä, kun avaa makkarin oven. Sen odottaa köpöttävän alakertaan, kun avaa jääkaapin oven. Sen odottaa haukkuvan, kun avaa ulko-oven.

Ensi viikkoon!