Intiaanien jäljillä
Toinen lomapäivä ja Dodgen nokka kohti Bandelierin kansallispuistoa. Kiersimme kaksi erilaista reittiä, joista molempien varrella intiaanit ovat joskus 1200-1500-luvulla majailleet. Nämä intiaanit eivät olleet mitään wigwam-kansaa, vaan asuivat rivi- ja kerrostaloissa, joista pohjarakennelmat ovat vieläkin jäljellä turistikansan kummasteltavana. Yksi tällainen asumus on tuo alhaalla näkyvä ympyrä, joka oli kaksikerroksinen ja johon majoittui aikanaan noin sata henkeä.
Maan tasolta sama näytti tältä.
Kerrostalokompleksin lisäksi osa heimosta asui kanjonin seinämien kylkeen rakennetuissa rivitaloissa ja kallioon koverretuissa luolissa, joista alla olevassa kuvassa näkyy oikeastaan vain seinämään koverretut reiät. Reikien perusteella on voitu laskea, että taloissa on ollut kolmekin kerrosta.
Turisteja kiipeämässä luolaan ja patsastelemassa luolan ikkunassa.
Maisemat kanjoniin olivat aika huimat, mutta toisella reitillä ehkä vieläkin kauniimmat, karummalla tavalla. Tännekin korkean kallion päälle intiaanit olivat keksineet pykätä asuinalueen. Jos vesi on täytynyt raahata alhaalta maan tasosta, ovat varmaan olleet aika timmissä kunnossa nämä intiaanit. Sen verran oli nousua, ja sen verran vaikeakulkuista.
Ei lonkkavikaisille mummoille tämä reitti: tästä ensin kourua pitkin (tikkaiden pystypuu näkyy) ja sitten tikapuita pitkin alas.
Onneksi oli matkaopas, joka kertoi (luki esitteestä) mitä missäkin piti osata katsoa.
Ja paluureitti näkyy tässä.
Loppuun vielä perinteinen itselaukaisinkuva vaeltajista.
Välillä kuvat kertovat enemmän kuin teksti. Erityisesti silloin, kun koko päivän aikana ei periaatteessa tapahdu oikeastaan mitään. Huomiseksi suunnitelmissa venymistä uima-altaalla ja mahdollisesti pyörähdys kaupungilla, jos kaupat Labour Daystä huolimatta sattuisivat olemaan auki. Näistä kahdesta aktiviteetista ei varmaan irtoa sen enempää kuvia kuin tekstiäkään, joten päivityksiä lienee luvassa seuraavan kerran, kun saavumme Manhattanille. Ainakin, jos hotellihuoneessa on wi-fi, kuten hotlan nettisivuilla luvattiin.
Maan tasolta sama näytti tältä.
Kerrostalokompleksin lisäksi osa heimosta asui kanjonin seinämien kylkeen rakennetuissa rivitaloissa ja kallioon koverretuissa luolissa, joista alla olevassa kuvassa näkyy oikeastaan vain seinämään koverretut reiät. Reikien perusteella on voitu laskea, että taloissa on ollut kolmekin kerrosta.
Turisteja kiipeämässä luolaan ja patsastelemassa luolan ikkunassa.
Maisemat kanjoniin olivat aika huimat, mutta toisella reitillä ehkä vieläkin kauniimmat, karummalla tavalla. Tännekin korkean kallion päälle intiaanit olivat keksineet pykätä asuinalueen. Jos vesi on täytynyt raahata alhaalta maan tasosta, ovat varmaan olleet aika timmissä kunnossa nämä intiaanit. Sen verran oli nousua, ja sen verran vaikeakulkuista.
Ei lonkkavikaisille mummoille tämä reitti: tästä ensin kourua pitkin (tikkaiden pystypuu näkyy) ja sitten tikapuita pitkin alas.
Onneksi oli matkaopas, joka kertoi (luki esitteestä) mitä missäkin piti osata katsoa.
Ja paluureitti näkyy tässä.
Loppuun vielä perinteinen itselaukaisinkuva vaeltajista.
Välillä kuvat kertovat enemmän kuin teksti. Erityisesti silloin, kun koko päivän aikana ei periaatteessa tapahdu oikeastaan mitään. Huomiseksi suunnitelmissa venymistä uima-altaalla ja mahdollisesti pyörähdys kaupungilla, jos kaupat Labour Daystä huolimatta sattuisivat olemaan auki. Näistä kahdesta aktiviteetista ei varmaan irtoa sen enempää kuvia kuin tekstiäkään, joten päivityksiä lienee luvassa seuraavan kerran, kun saavumme Manhattanille. Ainakin, jos hotellihuoneessa on wi-fi, kuten hotlan nettisivuilla luvattiin.
posted by L | 2:33 AM
3 Comments:
Kylläpä piristi harmaata maanantaiaamua, kun kävi ensimmäisenä lukemassa L-lein matkablogin! Paljon hienoja kuvia ja maisemia! :) Ensimmäisen katselukerran perusteella arvelin niiden eriskummallisten ja värikkäiden pötkylöiden olevan (Amerikassa kun ollaan) vähintäänkin pommintekoaineet, lähempi tarkastelu paljasti, että ei se arvaus nyt niin kaukaa haettu ehkä ollut. ;) Lähetä sieltä uima-altaan reunalta vähän aurinkoa tännekin! :)
Lukija nro vähintään 2 on ihmetellyt, missä se Lars on puoli kesää luurannut. Kiva taas lueskella kuulumisia. Heräsi kysymys, missä on Kaisa? Mukava loppulomaa Pohojammaalta!
Kaisa Pipuna on hyvässä hoidossa Sannan luona. Ryöstää ruokaa minkä kerkeää ja lopun aikaa livahtaa köllimään lampaantaljalle, joka on kiellettyä aluetta, kuten koira varsin hyvin tietää...
Post a Comment
<< Home