Greyn anatomiaa

Katsoin juuri läppäriltä Greyn anatomian ensimmäisen jakson, jonka Maikku toi DVD:llä mukanaan Suomesta (miten railakas lauantai-ilta). Sarja tulee täällä maanantaisin, joten voisin nyt yrittää aloittaa sen seuraamista, kun kerran tiedän jo mistä on kyse. Siitä kun olen viimeksi avannut tuon olohuoneessa olevan minirasian on monta kuukautta. Sieltä ei kesällä tullut mitään järkevää, enkä tiedä tuleeko vielä nytkään. Ja mitään 50-luvun kuluneita länkkäreitä en jaksa ranskaksi katsoa. Ainakin on oltava jotain silmäniloa, jollei kerran juonesta ymmärrä mitään.

Televisiota ei oikeastaan ole tullut ikävä, sen olemassaolon jotenkin on unohtanut. Mutta nyt kun katsoi tuon yhden ohjelman (jossa oli vielä se luksuspuoli, että siitä peräti ymmärsi jotain), niin oli se kyllä yhdenlainen nautinto. Etenkin kun kaksi viime päivää on mennyt tiukasti töitä tehden: kun Maikku lähti, pamahti sisään toimeksinanto, johon olin jo aikaisemmin lupautunut. En vaan lupautuessani tiennyt, että se onkin sitten melko iso ja aikataulu melkoisen kiireinen. Tarkoittaa suomeksi sitä, etten tee mitään muuta kuin töitätöitätöitä ensi viikon maanantaihin asti. Andrea, joka herää jostain syystä aina kukonlaulun aikaan, vaikka palkattomalla vapaalla onkin, on tullut parina aamuna mun ja Kaisan kanssa aamulenkille, mistä on ollut se kiistaton etu, että pääsen oikeasti sängystä ylös silloin kun kello soi, enkä vasta tuntia myöhemmin, kuten tavallista.

Maikun kanssa viimeinen lomapäivä vietettiin Antibesissa, mitä nyt poikettiin turistijunalla Juan-les-Pinsiin olusille. Shoppailukierre jatkui: takki on nyt hankittu, samoin saappaat ja toisetkin saappaat on kiikarissa. Maikkukin sai hankittua tuliaissaippuat ja muut viemiset. Reissun viimeinen kuva onkin sitten satamasta itselaukaisimella. Ehkä arvaa, kumpi on juossut kameralta kuvaan?