Vierailukausi alkaa

Tästä on tulossa työntäyteinen viikonloppu: tajusin nimittäin yllättäen, että Hanna ja Rikuhan saapuvat kyläilemään jo keskiviikkona, ja tarkoitus oli saada hommia pois alta ennen sitä, jotta voisin ehkä mahdollisesti tehdä hieman lyhyempää päivää tai pitää peräti ylimääräisen vapaapäivän. Ihme sinänsä, että asia pääsi yllättämään, ajanhallintavälineitä kun on kämpässä useitakin. Keittiön seinäkalenteriinkin kirjoitin jo ajat sitten merkinnän 14. päivän kohdalle. Taitaa sama merkintä olla pöytäkalenterissakin. Jotenkin silti kuvittelin, että kesäkuun puoleen väliin on vielä matkaa, vastahan kuu vaihtui...


Edellisen kerran täällä oli vieraita toukokuussa, kun Teija ja Timo saapuivat dogsittaamaan Kaisaa viikoksi. Olin tosin itse lähes koko vierailun ajan Budapestissa, joten yhteistä aikaa ei juuri jäänyt. Tuo saattaakin jäädä viimeiseksi kerraksi, kun Teija on Kaisaa hoitamassa, elokuussa kun maailmaan tulee kaksijalkainen hoivattava. Mistähän löytäisin Kaisalle uuden hovihoitajan? [Hakemuksia otetaan vastaan.]


Teijaa ja Timoa ennen kylässä ei sitten olekaan ollut kuin Sanna, joka lensi tänne samaan aikaan huhtikuun alussa auttamaan alkuhässäkän kanssa ja toimimaan autonkuljettajana. Ja saikin sitten seurata lähietäisyydeltä, kun kävin ylikierroksilla sen tietokonesotkun takia... Äkkiä vilahti ohi sekin viikko.

Juhlistin kesävierailukauden alkua hakemalla lähikaupasta pullollisen punkkua. Ajattelin, että pari lasillista saattaisi jopa kiihdyttää aivotoimintaa ja tuoda uutta pontta työntekoon (kun olin joka tapauksessa päättänyt uhrata perjantai-illan töille). Ilmeisesti sellaista ei voi kiihdyttää, mitä ei enää ole, joten se siitä hyvästä aikeesta. Pullollinen kelvollista pöytäviiniä kustansi huikeat 1,83 euroa. Hirvittää ajatellakin, mitä tapahtuisi Suomen kansanterveydelle, jos lähi-Siwasta saisi pullon viiniä alle kahdella eurolla.