AquaToy

Lauantaina postimies, jolla on ollut ruotsalainen tyttöystävä, ja joka ehkä siksi osaa englantia (ja myös hieman ruotsia), soitti ovikelloa ja ojensi A4-kokoisen pehmustetun kuoren. Kuoren päällä luki aivan oikein minun nimeni ja osoitteeni, mutta lahja ei kylläkään ollut minulle [huomautus: minulle postimies on tuonut tähän mennessä ainoastaan laskuja, hesarin ja paketillisen kirjoja, jotka lähetin itse itselleni ennen Suomesta lähtöä]. Lahja oli luonnollisesti Kaisalle, joka selkeästi muutenkin on tämän talouden suositumpi jäsen. Kuoresta paljastui kankaalla päällystetty pötkylä, jonka kyljessä luki AquaToy ja jonka päällä oli mustia ja valkoisia irtokarvoja. Lahja poikaystävä-Aarolta (dallu myöskin), ja terveiset toki karvakirjoituksella mukana. Kaisa nuuhki pötkön tarkkaan, nuolaisi sitä pari kertaa ja katsoi ovelle siinä toivossa, että karvaterveisten lähettäjä saattaisi olla myös jossakin lähistöllä.

Vesilelu saapui loistavaan aikaan, nimittäin Nizzasta hankittu erinomainen kumilelu kesti Kaisan hellävaraista käsittelyä vain kaksi viikkoa, enkä ollut löytänyt sille seuraajaa. Ja täytyyhän joku lelu olla, jota heittää veteen niin, että Kaisa sen saa sieltä uiden pelastaa. Pitihän lelun toimivuutta heti testata. Kuten kuvasta näkyy (kuvat saa muuten klikkaamalla suurennettua), Kaisa kantaa lelun kiltisti kotoa rannalle ja takaisin, vaikka suolavedessä uitettu kangaspötkö tuskin maistuu kovin hyvältä.


Kaisa Pipuna kiittää Aaroa ja taustavoimia Terhiä, Jukkaa ja Oskaria.