Turisteilua
Kaksi päivää on nyt kävelty pitkin poikin Manhattania, jalat on päällystetty laastareilla ja päkiöitä jomottaa, mutta on se ollut vaivan arvoistakin. Melkein kuitenkin jo ilolla odottaa huomista n. 6 tunnin automatkaa Washingtonin kautta Virginia Beachiin. Eipä ainakaan tarvitse seisoa jalkojen päällä koko päivää.
Eilinen turistikierros alkoi Empire State Buildingistä, joka on hotellilta kävelymatkan päässä. Muistelin, että Uneton Seattlessa -leffan loppukohtauksessa Meg Ryan juoksee Empire State Buildingin ovesta sisään ja lähes suoraan hissiin ja taas hissistä suoraan näköalatasanteelle. Ehkä draama olisi kärsinyt, jos Megiä olisi oikeasti juoksutettu turvatarkastuksen, läpivalaisun ja tuhannen käytävän kautta ensin ensimmäiselle hissille ja sieltä vielä toiselle hissille. Väkeä oli onneksi suht vähän, joten odotusaika jäi lopulta aika lyhyeksi.
En tiedä, mikä on pulujen tavallinen lentokorkeus, mutta siellä ne rauhallisesti istuivat tasanteen reunalla n. 350 metrin korkeudessa.
Empire State Buildingiltä Ground Zeron...
...kautta Vapaudenpatsaalle. Kuinkahan monta jokseenkin identtistä patsaskuvaa turistit ottavat joka ikinen päivä? Tässä niistä yksi.
Ja sama toisesta kuvakulmasta.
Sekin kiinnostaisi tietää, kuinka monta pikkuista Vapaudenpatsasta päivittäin myydään ja mitä ihmettä ihmiset niille tekevät, kun palaavat lomalta kotiin?
Liberty Islandilta matka jatkui Ellis Islandille, jonne maahanmuuttajat aikoinaan ensin kärrättiin lääkärintarkastusta ja muita selvityksiä varten ennen kuin lupa rantautua annettiin, tai sitten ei annettu. Siihen aikaan tosin vain 2 % pyrkijöistä käännytettiin takaisin. Museosta selvisi sekin, että nykyään Amerikassa asuu vajaat 600 000 ihmistä, joilla oman ilmoituksensa mukaan on suomalaisia sukujuuria. Luvussa on mukana sekä Amerikan kansalaiset että ne, jotka asuvat maassa, mutteivät ole Amerikan kansalaisia. Eniten suomensukuisia on Minnesotassa, Wisconsinissa ja Michiganissa, eli pohjoisessa. Vastaanottoaula oli restauroitu näyttämään siltä, miltä se näytti vilkkaimpina maahanmuuton vuosina 1910- ja 1920-luvulla.
Illalla vielä Times Squarelle. Uskomatonta, mutta todellakin esimerkiksi yksinkertaisen suklaarakeen (tässä tapauksessa m&m:n) ympärille voi rakentaa kokonaisen brändin ja pystyttää 3-kerroksisen kaupan, joka myy kyseisten rakeiden lisäksi myös kaikkea mahdollista mainoskrääsää.
Ja sokerina pohjalla:
Siis pliis.
Eilinen turistikierros alkoi Empire State Buildingistä, joka on hotellilta kävelymatkan päässä. Muistelin, että Uneton Seattlessa -leffan loppukohtauksessa Meg Ryan juoksee Empire State Buildingin ovesta sisään ja lähes suoraan hissiin ja taas hissistä suoraan näköalatasanteelle. Ehkä draama olisi kärsinyt, jos Megiä olisi oikeasti juoksutettu turvatarkastuksen, läpivalaisun ja tuhannen käytävän kautta ensin ensimmäiselle hissille ja sieltä vielä toiselle hissille. Väkeä oli onneksi suht vähän, joten odotusaika jäi lopulta aika lyhyeksi.
En tiedä, mikä on pulujen tavallinen lentokorkeus, mutta siellä ne rauhallisesti istuivat tasanteen reunalla n. 350 metrin korkeudessa.
Empire State Buildingiltä Ground Zeron...
...kautta Vapaudenpatsaalle. Kuinkahan monta jokseenkin identtistä patsaskuvaa turistit ottavat joka ikinen päivä? Tässä niistä yksi.
Ja sama toisesta kuvakulmasta.
Sekin kiinnostaisi tietää, kuinka monta pikkuista Vapaudenpatsasta päivittäin myydään ja mitä ihmettä ihmiset niille tekevät, kun palaavat lomalta kotiin?
Liberty Islandilta matka jatkui Ellis Islandille, jonne maahanmuuttajat aikoinaan ensin kärrättiin lääkärintarkastusta ja muita selvityksiä varten ennen kuin lupa rantautua annettiin, tai sitten ei annettu. Siihen aikaan tosin vain 2 % pyrkijöistä käännytettiin takaisin. Museosta selvisi sekin, että nykyään Amerikassa asuu vajaat 600 000 ihmistä, joilla oman ilmoituksensa mukaan on suomalaisia sukujuuria. Luvussa on mukana sekä Amerikan kansalaiset että ne, jotka asuvat maassa, mutteivät ole Amerikan kansalaisia. Eniten suomensukuisia on Minnesotassa, Wisconsinissa ja Michiganissa, eli pohjoisessa. Vastaanottoaula oli restauroitu näyttämään siltä, miltä se näytti vilkkaimpina maahanmuuton vuosina 1910- ja 1920-luvulla.
Illalla vielä Times Squarelle. Uskomatonta, mutta todellakin esimerkiksi yksinkertaisen suklaarakeen (tässä tapauksessa m&m:n) ympärille voi rakentaa kokonaisen brändin ja pystyttää 3-kerroksisen kaupan, joka myy kyseisten rakeiden lisäksi myös kaikkea mahdollista mainoskrääsää.
Ja sokerina pohjalla:
Siis pliis.posted by L | 11:34 PM
2 Comments:
Niin ja minkäs värisen ostitkaan Kaisalle? ;)
Kun keltaista ei ollut, jäi tällä kertaa hankkimatta ;-) Se oli jotain neulosta koko takki, eli olis varmaan kutittanutkin ihan sikana. Eilen näin Time Warner -kauppakeskuksen liepeillä koiran, jolla oli töppöset jalassa, ja niillä se viiletti menemään ihan ilman hihnaa (keskellä kaupunkia siis :-O). Omistajalla oli kantolaukku olalla. City-koiria todellakin.
Post a Comment
<< Home